Yksi nainen - monta aikaansaannosta

Sunnuntai 7.4.2019 - Ulla Sajaniemi

Lyhyt inventaario luottamustehtävätoiminnastani Vantaalla:

Aloitin opetuslautakunnan jäsenenä työskentelyn jo vuonna 2011. Silloin kaikkien puolueiden voimin vietiin läpi ns. perusopetuksen toimenpideohjelma, joka otsikoitiin myöhemmin lähikoulu-periaatteeksi.

Olin ainoa, joka vastusti toimenpideohjelmaa. En suinkaan siksi, että minulla olisi mitään sitä vastaan, että oppilaat opiskelisivat lähikoulussa, vaan siksi, että tiesin sen tuottavan ilman resursseja toteutettuna ongelmia. On oppilaita, joilla on mielestäni oikeus pienryhmäopetukseen. Tätä oikeutta ei taattu toimenpideohjelmassa. Ja huonot seurauksethan toimenpideohjelmalla on ollut.

Tämä oli sitä aikaa, kun opetuslautakunnan haluttiin tekevän yksimielisiä päätöksiä. Minua kyllä painostettiin yksimieliseen päätökseen, mutta en suostunut siihen painostuksenkaan alla. Taisin olla uranuurtaja. 

Seuraavalla kuntavaalikaudella opetuslautakunnan jäsenistö vaihtui ja ei-yksimielisiä päätöksiä tehtiin asiallisella tavalla: kaikkienhan ei tarvitse olla samaa mieltä.

Kuntavaalien alla kuulin erään vantaalaisen valtapuolueen ehdokkaan kritisoivan lähikoulu-periaatetta. Tietääkö vasen käsi enää, mitä oikea tekee? Onko puoluepoliittisessa päätöksenteossa pitkän linjan suunnitelmallisuutta? Tuntuu, että joudumme liian usein vallanhakuisuuskierteisiin. Elämme vaaleista vaaleihin. Aikomuksista ja lupauksista toisiin aikomuksiin, lupauksiin ja julkisuustemppuihin.

Tämä pitkän linjan suunnitelmallisuuden puuttuminen on havaittavissa myös valtiollisessa politiikassa. 

Pätevät opettajat

Kun aloitin opetuslautakunnassa, tuntui, että Vantaa on jonkinasteinen ”villi länsi”, koska epäpäteviä opettajia oli niin paljon perusopetuksen puolella. Tuolloin opetuslautakunnan työssäni vei erittäin paljon aikaa oikaisuvaatimusten parissa työskentely. Olen sitkeästi ohjannut sivistystoimen toimintaa siihen suuntaan, että palkattavat opettajat olisivat kelpoisia, päteviä.

Yksi virstanpylväs saavutettiin, kun pätevä hakija voitti Vantaan kaupungin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämän jälkeen kyse on ollut lähinnä siitä, kuka kelpoisista hakijoista on ”kelpoisin” eli pätevin. Se on jo hienosäätöä, mutta työskentelin myös sen parissa. Kun lopetin opetuslautakunnassa työskentelyn perusopetuksen yleisopetuksen puolella oli tietojeni mukaan 100 %:inen pätevyysaste. 

Pari viikkoa sitten sain tietää, että näin ei ole ollutkaan. Opettajarekisterin luominen maahan olisi välttämätöntä eikä kelpoisuusvaatimuksista pidä luopua. Tämä olisi kaikkien etu.

Opiskelijan oikeudet

Syksyn 2016 toisen asteen opiskelijoita koskeva ikävä episodi, jolloin opiskelijat eivät olleet oikeutettuja saamaan Kelan opintotukea, koska elokuussa oli liian vähän opintopäiviä, ei toistu ainakaan lukuvuonna 2017 – 2018. Kirjoitin asiasta Vantaan Sanomiin ja asia korjattiin pikaisesti. 

Oppilaitoksen turvallisuus

Kiinnitin huomiota myös koulujen turvallisuustilanteeseen saatuani käsiini hälyttäviä tietoja erilaisista häiriötilanteista. Nostin asian tapetille ja siihen paneuduttiinkin jonkin aikaa. Tiedän, että perusopetuksen henkilökunnalla on nykyisin käytössään turvallisuuskansio, johon he voivat kirjata erilaiset häiriö- ja väkivaltatilanteet. Kun ”säästetään seinistä”, sosiaaliset tilanteet todennäköisesti kärjistyvät ja turvattomuus lisääntyy.

Mielestäni koulun on ensisijaisesti taattava oppilaiden turvallisuus. Ilman turvallista miljöötä oppiminen vaikeutuu huomattavasti tai sitä ei tapahdu laisinkaan.

Uuden oppimissuunnitelman innoittamat isot oppimisympäristöt ovat arveluttavia. Ennen kuin tällaisia isoja tiloja toteutetaan, olisi syytä perehtyä oppimisen psykologiaan ja miettiä tästä näkökulmasta isojen oppimistilojen hyödyllisyyttä. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja opettajat tulisi ottaa mukaan omien työolojensa ja -ympärisöjen suunnitteluun.

Yrittäjyys

Aloitteeni Yrityskylä-toiminnan aloittamisesta vantaalaisen perusopetuksen 6. luokkalaisille otettiin myönteisesti vastaan, jopa niin, että se kirjattiin uuteen opetusuunnitelmaan. Jopa niin, että toimintaa päätettiin laajentaa koskemaan myös yläkouluun ja muihin opinahjoihin. Kyse ei ole siitä, että yrittäjyyttä tulevana ammattina korostettaisiin. Opintokokonaisuuden myötä oppilaan tietous yhteiskunnasta ja sen toiminnasta kasvaa. 

Sisäilmaongelmaiset koulut

Sisäilmaongelmat ovat tulleet tutuiksi henkilökohtaisesti toisaalla. Olen aikoinaan työntekijänä vienyt aktiivisesti erään kollegan kanssa eteenpäin erään rakennuksen korjausta ja kokenut sisäilmaoireita sekä vaaralliseen sairauskierteen. Rakennuksesta tehtiin ns. pilottirakennus, mutta vuosia kului eikä tilanne juurikaan parantunut.

Tässä yksi sähköpostiviesteistä, jonka lähetimme aikoinaan lähes vuosikymmen sitten eräälle kaupungille ja sen työterveyshuoltoon:

”Hei,

työ alkoi ja samalla meidän oireemme. Samat oireet, jotka vaivaavat monia muitakin työntekijöitä täällä: poskionteloissa on limaa, nenästä vuotaa nestettä, astman oireet, väsymys, kurkkukipu, nivelvaivat ja muita homeallergian oireita. Joillakin on flunssaa, äänen käheyttä ja verta vuotaa nenästä. Rakennus on ns. pilottirakennus sisäilmatilanteen vuoksi. Joitain korjauksia, esim. ilmanvaihtokanavien silikonikäsittely vuodenvaihteessa, koska sisäilmassa oli havaittu lasikuituvillaa, on tehty, mutta viime aikoina ei mitään. Voisi varmaan tarkistaa mitä ja milloin rakennukseen on tehty. Nytkin katolla seisoo vesi. Aiemmin vesi on tullut sateella katon läpi. Rakennuksessa on sädesientä. Mikä sädesienen tilanne on nyt ja minne se olisi hävinnyt, jos olisi hävinnyt? Joissakin huoneissa ja käytävillä on paha haju. Pidämme omien huoneittemme isoja ikkunoita auki koko päivän, mutta tuuletus ei auta. Huoneissa on pistävän tuntuinen ilma ja hengittäessä sieraimeen koskee. Keuhkolääkäri on sanonut toiselle meistä jo vuosia sitten, että rakennuksessa ei saisi oleilla. Sairauspoissaoloja on paljon. Jotkut uudet työntekijät ovat havainneet muutoksen terveydentilassaan aloitettuaan työskentelyn tässä rakennuksessa.

Meitä työntekijöitä on pyydetty viestimään työterveyshuoltoon oireistamme, mutta kaikki eivät aina käy työterveyshuollossa vaan myös muilla lääkäreillä, on myös epäselvää, kirjataanko kaikki kuvailemamme oireet lausuntoihin.

Meille on välittynyt eri tahoilta sellainen vaikutelma, että sisäilmaongelman kannattaisi vain antaa olla.

Mielestämme ongelma on kuitenkin niin vakava, että asioille pitää tehdä jotakin. Rakennuksessa on satoja ihmisiä, jotka altistuvat jatkuvasti rakennuksen sisäilmalle. Jos korjaustoimet eivät riitä, niin asian jatkotoimet täytyy päättää sitten siitä näkökulmasta. Olisi varmaan syytä tarkastaa rakennuksen rakenteet, veden seisominen katolla ja tehdä mittaukset niissä työpisteissä, joissa oireillaan eniten.”

Viesti on karua luettavaa ja sisäilmaoireet ovat itse koettuja. Huom! Rakennus on vielä käytössä. Sitä ei ole purettu.

Olen perehtynyt aiheeseen myös teoreettisesti. Oli siis melkoinen voitto, kun yksi Vantaan Hämeenkylän koulun sisäilmatutkijoista oli alan ehdoton guru Mirja Salkinoja-Salonen ja rakennus päätettiin tutkimusten tuloksena purkaa.

Yksinkertaistettuna homeongelma syntyy rakennuksen kosteusvaurioista.

Mirja Salkinoja-Salosen mukaan Suomessa on enemmän sisäilmaongelmaisia kouluja kuin esim. Hollannissa. Hän arvelee mahdollisiksi syiksi kemikaaleja ja rakennusten alipaineistusta. Kun koneellinen ilmanvaihto ei ole päällä, rakennus on alipaineinen.

Tulevassa julkisessa rakennuttamisessa tulisi ottaa huomioon tontin maaperä, suunnittelun laadukkuus, sekä tietenkin rakentamisen laadukkuus ja valvonta. Kosteusvaurioita ei pitäisi syntyä rakentamisen aikana eikä sen jälkeen.

Koska niin monet koulut ovat jo pahasti sisäilmaongelmaisia, siirtokelpoiset tilat voisivat toimia nykytilanteessa ns. ensiapuna.

Tulevaisuudessa Vantaan rakennuttamisessa kokeillaan allianssimallia, kuten syksyllä 2016 ryhmässämme erään virkamiehen vierailun yhteydessä oli puhettakin. Tämä on luotettavaa toimintaa. On väärin luulla, että virkamiehet olisivat epäluotettavia ja kuntalaisia sekä luottamushenkilöitä vastaan. Fakta on se, että jotkut ihmiset ovat luotettavia, jotkut taas eivät – asemastaan riippumatta.

Allianssimallilla parannetaan rakentamisen tuottavuutta, muutetaan rakentamisen toimintakulttuuria kohti avointa ja luottamukseen perustuvaa toimintatapaa, rakennetaan nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin ja kehitetään innovativisuutta ja osaamista. (Lähde: https://www.rakennustieto.fi/…/631CStSjs:$47$R…/RK130202.pdf)

Sisäilmaongelmaisia rakennuksia ei korjata jankuttamalla niistä. Vaikka tahtoa olisi, kyse on osaamisesta, toimintamallista ja rahasta. Sisäilmaongelmaa ajavien valtuutettujen ja virkamiesten tulisi yhdistää voimansa eikä toimia erillisinä, vastakkaisina puolina. On kaikkien etu, että julkiset rakennukset ovat terveitä.

Myös terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tästä kerroin valtuuston kokouksessa, on alkanut kehittää ala- ja yläkoululaisille suunnattua sisäilmakyselyä uudeksi työvälineeksi koulujen sisäilmaongelmien hallintaan valtakunnallisesti koko Suomessa. Pilottihanke, jossa oli mukana THL, Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki, järjestettiin vuonna 2016. On tarkoitus kehittää malli käytettäväksi kaikissa kunnissa. Vantaallakin oppilaiden sisäilmakysely ja sen käyttö sisäilmatilanteen kartoituksessa tulee olemaan tulevaisuudessa käytössä.

Pitäisi laatia valtakunnallinen ohjelma sisäilmaongelmaisten koulujen varalle. Pitäisi laatia laki riskitekijöiden valvonnasta ja niiden sallituista arvoista.  

Koululakkautukset

Hevoshaan ja Tuomelan koulujen lakkautukset aiheuttivat pienimuotoiset kansanliikkeet. Tämä oli ennakoitavissakin.

Muistan hyvin oman vastustuksen, kun aikoinaan asumallani alueella oppilaaksiottorajoja siirrettiin asukkaita kuulematta. Tein asiasta valituksen kunnan opetuslautakuntaan. Keräsin valitukseen tietenkin muiden vanhempien allekirjoituksia. Valitus hyväksyttiin ja oppilaaksiottorajat palautettiin asuinalueen mukaisiksi.

Silloin aikoinaan vastustajien ryhmä ei ollut yhtenäinen, vaan se jakautui kolmeen eri ryhmään. Osa huoltajista meni liian pitkälle. He olivat aggressiivisia ja uhkailivat virkamiehiä. Tämä oli asian erittäin negatiivinen puoli. Ei niin pidä toimia.

Tuomelan aktivisteissa oli myös aggressiivisesti käyttäytyviä henkilöitä. Mitä haukkumisella ja uhkailulla saa aikaan? Ei mitään hyvää. Joku valtuutettu joutui muuttamaan, jonkun valtuutetun ehdokkaaksi asettumispäätökseenkin se vaikutti. 

Olin tukenut Tuomelan aktivisteja, kunnes koitti se päivä, että sain ”loskaa” päälleni. Olin todella hyvilläni ns. välivoitosta, siitä, että Tuomelan koulurakennus jätettäisiin olemaan seuraavan valtuustokauden loppuun asti. Puhuin asiasta valtuuston kokouksessa. Seuraavana aamuna sain lukea ikävän ”se oli sitten siinä” -tekstiviestin. Kyllä se on minunkin osaltani ”siinä sitten” tämän tietyn aktivistin suhteen. On varsinaisen tyhmää kääntää selkänsä henkilölle, joka on pyrkinyt auttamaan ja tukemaan. Olin kuitenkin edelleen sitä mieltä, että Tuomelan koulurakennus tulee säilyttää.

Tuin myös aikaa säästämättä Hevoshaan koulun aktivisteja.

Korkeimman hallinto-oikeuden kielteinen päätös koulujen suhteen oli erittäin ei-toivottu.

Varhaiskasvatus

Paljon oli puhetta subjektiivisen varhaiskasvatuksen (=ent. päivähoidon) rajaamisesta.

Oman kokemukseni ja psykologian tietämykseni perusteella olen sitä mieltä, että koti on paras hoitopaikka 0 – 3 -vuotiaalle lapselle. Lapsen kehitykselle ei ole hyväksi, mikäli symbioottinen suhde äitiin katkeaa tai on vaillinnainen 0 – 3 -vuoden ikäisenä. Tämä on siis tutkittua psykologiaa. Kun symbioosi on onnistunut, äiti ei edes halua olla pois lapsensa läheltä. Äidistä kehkeytyy ns. tiikeriemo. Kyse on enemminkin siitä, onko äidillä mahdollisuutta hoitaa lasta kotona ensimmäiset vuodet. Usein tätä mahdollisuutta ei ole. Äidin on pakko mennä töihin ja viedä lapsensa hoitoon. On sydäntä raastavaa jättää pieni lapsi aamulla päiväkotiin ja kiirehtiä itse töihin. Vaikka lapsi on ammattilaisten hoidossa, se ei ole sama asia kuin hän olisi äidin hoidossa.

Jo nyt vantaalaisella perheellä on mahdollisuus poiketa subjektiivisen varhaiskasvatuksen piiristä tietyin perustein. Se ei ole siis ehdoton linjaus. Se on linjaus, jossa on joustoa.

Keikkatyöläisten tilanne on tässä yhtälössä heikoin. Keikat saattavat tulla saman päivän aamuna ja kuitenkaan lasta ei saa hoitoon niin nopealla aikataululla. Varhaiskasvatuksen puolella päiväkotien työt suunnitellaan 1 – 2 viikkoa etukäteen.

Joidenkin mielestä tuntiperusteinen asiakasmaksu olisi paikallaan. Tässäkin mallissa huoltajan tulisi tietää etukäteen, esim. 1 – 2 viikkoa aikaisemmin, varhaiskasvatustarpeensa ja ilmoittaa siitä päiväkotiin.

Kunnallista varhaiskasvatusta pidetään niin itsestäänselvänä järjestelmänä, että opetuslautakunnan 13.3.2017 kokouksessa oli pakko ottaa esille ja päättää pienimutoisesta sanktiosta, jos ei ilmoita varhaiskasvatustarpeen muutoksesta ajoissa.

Säästöä maksun perimisestä kaupungille koituu laskennallisesti noin 167 000 euroa vuosittain.

Kunnallinen varhaiskasvatus eikä sen jatkuvuus ei ole mikään itsestäänselvyys. Olen kuullut päättävältä taholta, että kunnallinen varhaiskasvatus aiotaan vähitellen lopettaa kokonaan.

Kyse ei ole siis siitä, voiko lapsen viedä päiväkotiin klo 9.00 vai klo 9.30. Kyse on paljon kokonaisvaltaisemmasta muutoksesta koko varhaiskasvatuksessa.

Jo nyt yksityisen puolen varhaiskasvatuksen osuus on kasvanut ja kasvaa Vantaalla. Ikävä asia on se, että osalla yksityisen varhaiskasvatuksen puolen toimijoilla ei ole mitään määriteltyä asiakasmaksukattoa. Asiakasmaksut määräytyvät ns. markkinaehtoisesti.

Pienryhmäpäiväkoteja lakkautetaan. Nyt niitä ei lakkauteta kesken toimintakauden, vaan toimintakauden lopussa. 

Vantaan elinvoima

Olin Vantaan Markkinointi Oy:n jäsenenä valtuustokauden alkupuolella. Ponkaisimme käyntiin Vantaan aktiivisen markkinoinnin ja suunnittelimme Vantaan elinvoimaohjelmaa tukevaa toimintaa. Vantaa on muuttunut kaupunkikuvaltaan positiiviseen suuntaan. Tänään Vantaa on tyystin erilainen kaupunki kuin se, johon aikoinaan muutin.

On Kehärata ja uudet asuinalueet. Tällä kaupungilla on elinvoiman suhteen hyvät rahkeet.

Vantaan ruotsinkieliset

Vantaa on kaksikielinen kunta. Toimintani Vantaan ruotsinkielisessä aluetoimikunnassa on ollut kiinnostavaa ja antoisaa. Kun Vantaan lähidemokratimallia uudistetaan, on erittäin tärkeää, että Svenska kommitten säilyy nykyisenkaltaisena. Se ei ole suinkaan pelkästään alueellinen yhteistyöryhmä. Se on myös kielellinen yhteistyöryhmä, joka julkaisee omaa lehteä ja tukee kaupungin kaksikielisyysohjelmaa.

Budjettikausi

Syksyn talousarvion suunnitteluvaihe on valtuutetulle tärkeää aikaa. Silloin, jos milloin, voi vaikuttaa tuleviin resurssointeihin ja tavoitteisiin.

Talousarviossa esitettyihin vaihtevalukuisiin henkilöstömääriin ei saanut kyselyistä huolimatta selvitystä. Voiko näin tapahtua yhdessa Suomen suurimmista kaupungeista? Näköjään voi.

Kaikki suunnittelemani ehdotukset menivät läpi. Pienimuotoisimmat koskivat ns. vanhemmuuskasvatusta, jota Vantaalla toteutetaan nykyisin,  ja digitalisaatiossa huomioon otettavaa ymmärrettävyyttä, käyttäjäystävällisyyttä. Suurimman työn tein laatimalla talousarvioon ns. ”koukkuja” niin, että ikäihmisille pyytämäni 100.000,00 euron lisäys menisi läpi ja summa lisääntyisi. Pidin siis huolta siitä, että asiasta keskusteltaisiin erittäin paljon kaikkien asiaan liittyvien laatimieni ehdotusten vuoksi ja summa sen kuin kasvaisi. Ja niinhän se kasvoi miljoonaksi euroksi.

Koska valtuustossa useinkin on kyse puoluepoliittisesta tai jopa henkilökohtaisesta vallasta, siellä joku muu, yleensä toisen valtapuolueen jäsen, haluaa ilmoittaa asian ja ottaa ansiot siitä itselleen tai puolueelleen. Toiminnassa on nähtävillä turhantärkeyttä, mikä välillä jopa puistattaa. Lähemmäksi aitoa demokratiaa pääsisimme toisenlaisilla toimintamuodoilla. 

Valtuutetun työ

Valtuutetun työ koostuu pääasiassa asioiden tutkimisesta ja suunnittelusta. Se on pääasiassa yksinäistä istumatyötä. Valtuuston kokoukset ja muut seminaarit ovat vain ohut siivu tehtävästä, kuten kontaktit kuntalaisiin, ryhmätyöskentely, muu kokoustaminen, näkyvyys sosiaalisessa tai muussa mediassa ja tapahtumat, joihin tasaiseen tahtiin satelee kutsuja. Valtuutetun työ vie aikaa. Joillekin aktiivisille harrastuksilleen voi jättää pienimuotoiset jäähyväiset. 

Kaiken kuntapolitiikkaan liittyvän aineiston, kerran kuukaudessa torstaisin sai luettavakseen noin 800-sivuisen esityslistan maanantain valtuuston kokoukseen, lisäksi opiskelin ohessa hallintotieteen ja oikeustieteen alaa. 

Olin varsin aktiivinen valtuutettu. Tein joitain aloitteita ja osallistuin moniin aloitteisiin. Kaikki valtuuston kokoukset videoitiin. Puheenvuorojani voi käydä kuuntelemassa Vantaa-kanavalla. Viimeksi pari viikkoa sitten Tikkurilan toritapahtumassa minua käytiin kiittelemässä valtuustokauden aikaisista hyvistä kommenteistani. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ulla Sajaniemi, vaalit 2019, eduskuntavaaliehdokas uusimaa, opettajehdokas uusimaa, koulutus ratkaisee, siniset, vantaa, siniset uusimaa, sininen tulevisuus uusimaa vantaa

Vaalikoneet ja uusi esittelyvideo

Sunnuntai 7.4.2019 - Ulla Sajaniemi

Vaalikoneet ovat yleistyneet.

Olen vastannut seuraaviin vaalikoneisiin

- Alma Media

- Helsingin Sanomat

- Iltasanomat

- MTV

- Yle

sekä seuraaviin vaalikoneisiin ja kyselyihin

- Alkoholipoliittinen vaalikone

- Eläinvaalikone

- Kaivoslaki-kysely

- Luovien alojen vaalikone Lyhty

- Nuorten vaalikone

- Omaishoitajien liiton vaalikone

- Opiskelijaliiton vaalikysely

- Pyöräilyliiton vaaliteesit, allekirjoitus

- Virtavesivaalit-kysely

Esittelyvideoni oli kovin rakeinen ja epäselvä, joten tein tänään uuden videon.

Sen voi katsoa tästä linkistä: 

https://studio.youtube.com/video/V8Y3Z8-OimU/edit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ulla Sajaniemi, vaalit 2019, eduskuntavaaliehdokas uusimaa, opettajehdokas uusimaa, koulutus ratkaisee, siniset, vantaa, siniset uusimaa, sininen tulevisuus uusimaa vantaa

Mistä rahoitus maailmanlaajuisesti arvostetulle suomalaiselle koulutukselle?

Tiistai 2.4.2019 - Ulla Sajaniemi

Koulutuksesta on leikattu vuosina 2012 – 2019 yli 2 miljardia euroa. Se on ollut kova isku koko koulutusjärjestelmällemme ja saattanut sekä varhaiskasvatuksen että koulutuksen ahdinkoon.

 

Samanaikaisesti varhaiskasvatukseen ja koulutukseen on tehty uudistuksia, joiden käyttöönottoon eikä toteutukseen ole annettu riittävää rahoitusta.

 

On siis leikattu rahoitusta, heikennetty tuloksellisuutta ja lisätty tuntuvasti työn määrää.

 

Varhaiskasvatuksessa laaditaan jokaiselle lapselle oma varhaiskasvatuksen suunnitelma (vasu), mikä työllistää entisestäänkin työllistettyä päiväkodin henkilökuntaa. 

 

On kuntia, joissa henkilöstöön ei palkata sijaista. Poissaolijan työt tekee paikalla oleva henkilökunta.

 

On vaikeuksia saada pätevää henkilökuntaa, koska työn kuormittavuus suhteutettuna palkkaukseen ei ole ajantasainen.

 

Olisi jo aika havaita, että nyt on menty liian pitkälle.

 

Vaatimukset siitä, että varhaiskasvatuksen tulisi olla kokonaan maksutonta yhdenvertaisuuden vuoksi, eivät ole ensisijaisia, koska päiväkotimaksut on porrastettu perheen tulotason mukaisesti, eikä ajatus siitä, että päiväkoti olisi lapsen ensisijainen oikeus, tunnu luontevalta.

 

Päiväkoti ei voi olla yhteiskunnan tarjoama kodin korvike.

 

Jos perheellä on mahdollisuus hoitaa alle kolmevuotiasta lasta kotona, on hyvä, että yhteiskunta tukee kotihoitoa.

 

Miksi ihmeessä pienten lasten vanhempien pikaista töihin paluuta ajetaan niin hanakasti? Lapsiperheet tietävät, että perhe-elämän ja työelämän yhteensovittaminen saattaa liian usein olla liian hankalaa. Näihin tilanteisiin tulisi luoda joustavia työssäkäynnin malleja, koska aika ei riitä kaikkeen: haastavaan työelämään ja lapsiperheen arjen pyörittämiseen.

Joskus ajaudutaan tilanteeseen, jossa lapsen ensikieli on youtube-englanti. Tähän suuntaan on jo menty ja suuntaus on kasvava. Kotona ei ole aikaa yhdessäoloon ja keskusteluun lapsen kanssa. Päiväkodin varhaiskasvatuksella voi vain näennäisesti auttaa lapsen kielellistä kehitystä päiväkotien nykytilanteessa. Tämä on päiväkodeissa kiertävän konsultin kertomaa.

 

Samanaikaisesti keski-ikäisten ja keski-iän ylittäneiden työnsaanti on vaikeutunut, vaikka juuri heillä olisi aikaa ja hyvät mahdollisuudet työntekoon.

 

Samanaikaisesti valtio maksaa joka vuosi tehottomia yritystukia noin 4 miljardia euroa vuodessa lähinnä suuryrityksille.

 

 

Ajatus siitä, että 5 – 6 –vuotiaille järjestettäisiin velvoittava esiopetus, on oppimisherkkyystutkimusten mukaista, mutta velvoittavan esiopetuksen ei pitäisi muodostua raskaaksi. Näin varhaisen esiopetuksen sisältöjen tulisi olla tarkoin mietittyjä. Vanha sanonta kertoo, että lapsi on terve, kun se leikkii. Leikin merkitystä ei voi väheksyä.

 

Myös stressitön ympäristö on hyväksi lapsen kehitykselle. Onko päiväkoti nykyisellään stressitön ympäristö lapselle?

 

Oppivelvollisuuden pidentämistä toisen asteen koulutukseen en kannata. Nyt on jo olemassa elementtejä, joilla perusopetuksen päättänyt nuori ohjataan toisen asteen koulutukseen, ja niitä voi tehostaa.

 

Syyt koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen ovat moninaiset. Pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminen ei ratkaise näitä asioita.

 

Oppivelvollisuus jo pelkkänä sanana ohjaa asenteita johonkin pakkoon, tilanteeseen, jossa ei ole omaa päätäntävaltaa. Se heikentää sisäistä motivaatiota. 

 

Asenteiden muutosta tulisi ohjata siihen suuntaan, että oppiminen on oikeus.

 

  

Kannatan opettajamitoitusta, kohtuullisia ryhmäkokoja, pienryhmäopetusta erityistä tukea ja valmistavaa opetusta tarvitseville oppilaille.

 

Kannatan kansallista opettajarekisteriä, kelpoisuusvaatimuksia ja opettajan ammattinimikkeen suojaamista. 

 

Kannatan turvallista koulua. Turvalliseksi sen tekevät yhteiset säännöt, oikeudenmukainen toiminta ja hyvät kaveruussuhteet.

 

Ryhmäytyminen on tärkeää lapsille ja nuorille, joten nykyistä perusopetuksen tuntijakoa on hyvä kasvattaa oman ryhmän tunneilla 2 vuosiviikkotuntia.

 

Ryhmäytymisellä estetään myös kiusaamista. Arjen työssä kaikkeen kiusaamiseen, pieneltä tuntuvaan nimittelyynkin pitää puuttua. Nollatoleranssi on nollatoleranssi. Kouluissa on kiusaamista ehkäiseviä ja ratkovia toimintamalleja jo nyt käytössä, mutta koulukiusaamiselle pitää saada totaalinen stoppi.

 

Lukiossa opiskelevankin on vaikeampi ryhmäytyä nykyisessä luokattomassa lukiossa. Myös tähän tulisi kiinnittää huomiota.

 

Ammatillisen koulutuksen lähiopetusta tulee lisätä. Nuorelle on tärkeää kuulua ryhmään ja olla ohjauksessa.

 

Ammatin oppii parhaiten mestari-oppipoika –menetelmällä.

 

Nyt ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä 1 600 mestaria jäi ilman töitä.

 

Ja ammatillisesta koulutuksesta valmistuu ”ammattilaisia”, joiden ammattitaitoon ei voi täysin luottaa.

 

 

On totta, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla ainakin yksi mielekäs harrastus, mutta  harrastustoimintaa tämän varjolla perusopetuksen piiriin, opettajien lisätyöksi, ei pidä liittää. Opettajien työmäärä on jo nykyisellään mittava. On uusi opetussuunnitelma, uudet arvioinnin käytänteet, tuen tarpeen arvioinnit, digiloikkaa, kikyä ja muuta yhteistoimintaa. On sekakoosteisia ryhmiä, joissa oppiminen tulee yksilöllistää. Yleisopetuksen luokalla voi olla vain muutama varsinainen yleisopetuksen oppilas. On liian kuormittavia työoloja ja sisäilmaongelmaisia kouluja, jotka sairastuttavat lapset, nuoret ja aikuiset.

 

On pula sairaalakoulupaikoista ja psykiatrisista sairaalapaikoista.

 

Samanaikaisesti valtio maksaa joka vuosi tehottomia yritystukia noin 4 miljardia euroa vuodessa lähinnä suuryrityksille.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ulla Sajaniemi, vaalit 2019, eduskuntavaaliehdokas uusimaa, opettajehdokas uusimaa, koulutus ratkaisee, siniset, vantaa, siniset uusimaa, sininen tulevisuus uusimaa vantaa

Sinistä turvaa - vaaliohjelma

Maanantai 1.4.2019 - Ulla Sajaniemi

Sininen tulevaisuus eli Siniset on perinteitä kunnioittava, mutta muutoshakuinen ja rakenteita uudistava puolue.

Siniset turvaa.

Turvallisuus on perusoikeus.

Arjen turvallisuutta on se, että terveydenhoito toimii, työtä on tarjolla ja kaikkialla Suomessa on hyvä asua.

Siniset haluavat varmistaa, että sinä ja sinun lapsesi saatte elää Suomessa, joka on maailman vapain ja vaurain.

Sinisen tulevaisuuden vaaliohjelmaa

1. Lisää turvallisuuden tekijöitä

- lisää ihmisen turvallisuutta suojaavia tahoja, mm. nettipoliiseja

- kovemmat sanktiot ihmiseen kohdistuneista rikoksista

2. Reilu sosiaaliturva

- jokaiselle riittävä toimeentulo

- palvelut yhdeltä luukulta

- ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille

- tasokorotus pienimpiin eläkkeisiin

3. Työtä kansalle

- työn verotusta kevennettävä

- osatyökykyiset työelämään

- ulkomaisen työvoiman tarvehankinta säilytettävä

4. Osaava Suomi

- uudelleen-, muunto- ja oppisopimuskoulutuksen määrät tuplattava

- loppu koulukiusaamiselle

5. Hallittu maahanmuutto

- koko turvapaikkakäsittely on siirrettävä EU:n ulkopuolelle

- kannustetaan kotoutumiseen 

- kansalaisuuden kriteerejä on tiukennettava

- törkeisiin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset on karkoitettava

6. Uskottava maanpuolustus

7. Pienyrittäjyys kunniaan

- yrittäjän sosiaaliturva yhtäläiseksi palkansaajan kanssa

- tulojen verotus vasta voittoja nostaessa

- yrittäjyys- ja työelämätieto omaksi oppiaineeksi

8. Hyvä perhearki

- kotihoidontukea korotettava, perhevapaista päättää perhe

- jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus harrastukseen

- omaishoitajien asemaa parannettava

9. Paras terveydenhuolto

- turvataan tasavertaiset ja jonottomat terveyspalvelut koko maahan

- helppo pääsy mielenterveyspalveluihin, panostus ennaltaehkäisyyn

- ikäihmisten ja vammaisten hoito kuntoon

10. Autoilijan etu

- tiet kuntoon koko Suomessa - ei tietulleille

- autovero pois, romutuspalkkio uusittava

- peltipoliisit pois korvesta ja koulujen viereen

- julkinen liikenne, pyöräily ja autoilu sujuvasti yhteen

11. Puhdas luonto

- tuetaan suomalaista lähiruokaa

- ilmastonmuutos torjuttava, metsien monimuotoisuus turvattava ja Itämerta suojeltava

- metsästäjien ja kalastajien sekä luonnossa liikkujien oikeudet täytyy turvata

12. Omavarainen Suomi 

- lisää kotimaista, kohtuuhintaista ja puhdasta energiaa

- tuetaan maatalousyrittäjiä enemmän kansallisesti, vähemmän EU:n kautta

- mahdollistetaan asuminen koko Suomessa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ulla Sajaniemi, vaalit 2019, eduskuntavaaliehdokas uusimaa, opettajehdokas uusimaa, koulutus ratkaisee, siniset, vantaa, siniset uusimaa, sininen tulevisuus uusimaa vantaa